Psykoterapia ja posttraumaattinen kasvu

kasvu

Elämä ei ole helppoa. Eikä kukaan ole niin väittänytkään. Vaikka kaikki sitä ainakin jossain määrin toivovat. Toisten elämä näyttää monesti helpommalta kuin oma, usein vain siitä syystä, ettei oikeasti tiedä toisen elämän haasteista. Ulkoa päin talo näyttää hienolta ja valaistulta, sisäpuolella saatetaan kokea monenlaisia haasteita.

Kohtaamamme vaikeudet ovat erilaisia ja voimavarat, joita meillä on, ovat erilaisia. Myös toisilta ihmisiltä saamamme tuki vaikeuksissa vaihtelee, olemme lisäksi erilaisia luonteeltamme. Siksi samanlaiset koettelemukset vaikuttavat meihin erilailla. Joku saattaa pitää esimerkiksi vaikeaa lapsuutta kyllä koettelemuksena mutta ei kuitenkaan rajoitteena, toisen se tekee työkyvyttömäksi. Toiselle avioero saattaa laukaista hoitoa vaativan masennuksen, toinen näyttää selviävän vähemmällä.
Mielenterveys ei ole mikään pysyvä tila, jossa toisessa päässä on terveys ja toisessa sairaus, ja sitten olemme jossain kohtaa siinä janalla pysyväisluontoisesti. Mielenterveytemme vaihtelee ja muuttuu olematta koskaan kummassakaan ääripäässä, mutta lähempänä tai kauempana janan päitä riippuen niin sisäisistä tekijöistämme kuin varsinkin ulkoisista tekijöistä ja sillä hetkellä kohtaamistamme haasteista, esimerkiksi parisuhteen laadusta tms. Sairaudessa on aina myös terveyttä, ja terveydessä jotain mielenterveyttämme heikentäviäkin elementtejä. Ne elämän huippuhetket ilman ainuttakaan huolta tai murhetta ovat kuitenkin harvinaisia kuin helminauhan helmet elämämme polulla.
Emme onneksi ole robotteja. Joskus tuntuu, että sellainen olisi tavoite, eikä mikään saisi tuntua miltään. Jos läheinen kuolee, ei saisi tuntea surua, jos työpaikka menee, ei saisi tuntea ahdistusta. Meidät ohjataan lääkäriin, jolta odotetaan apua jonkinlaisen pillerin muodossa. Elämän pitäisi olla pelkkää päivänpaistetta ja iloa, mitä se ei kuitenkaan aina voi eikä tarvitsekaan olla. Jos elämän laaksokohtia ei olisi, eivät ne huiputkaan tuntuisi yhtään miltään.
Poikkeuksellisen kuormittavat ja tuskaa tuottavat tapahtumat ja tilanteet aiheuttavat meissä kaikissa psyykkistä oireilua. Elämä tuntuu epäreilulta ja kohtuuttomalta, luottamus elämän hyvyyteen on horjunut. Tuskaa tuottava asia palaa mieleemme kerta toisensa jälkeen, nukkuminen on vaikeaa, unet kiusaavat, olemme koko ajan kuin tulisilla hiilillä, vireystila on noussut epämiellyttävästi, olo tuntuu jännittyneeltä.
Vaikeuksissa usein jo sosiaalinen tuki ja keskustelut ystävien kanssa tuovat riittävästi apua niin, että Tohtori Aika pääsee tekemään tervehdyttäviä toimiaan. Myös persoonallisuudella on merkitystä. Luonteenpiirteitä, jotka näyttävät edistävän selviytymistä, on esimerkiksi ulospäin suuntautuneisuus, jolloin on helpompi puhua vaikeuksistaan muille, joustavuus, joka tuo muutoskykyä elämäntilanteiden vaihtuessa, sinnikkyys taistella vaikeuksien yli, toiveikkuus paremmasta ja tunteidensäätelykyky.
Kuitenkin, kun mieliala tai muu mielenterveyden tekijä on pitkittyneesti miinuksen puolella eikä oma ja ystävien apu riitä, kannattaa hakea ammattiapua. Joskus riittävät keskustelut esimerkiksi työterveyden psykologin kanssa, joskus tarvitaan lääkkeitä, joskus tarvitaan sekä lääkehoitoa että psykoterapiaa.
Ammattilaisen kanssa käytyjen keskustelujen tuloksellisuuteen on todettu vaikuttavan eniten asiakkaan kokema asiakassuhteen laatu – onko suhde tasa-arvoinen ja kunnioittava – sekä asiakkaan voimavarat ja motivaatio. Kaikki psyykkinen muutos vaatii kuitenkin työtä ja omia ponnisteluja. Parhaimmillaan keskusteluista seuraa posttraumaattista kasvua. Posttraumaattisella kasvulla tarkoitetaan psyykkistä työtä ja etenemistä kohti suurempaa myötätuntoa, elämänviisautta, henkistä kasvua ja henkilökohtaista hyvinvointia. Ihminen tulee tietoiseksi arvomaailmastaan ja tuntee itsensä vahvemmaksi. Ihminen tekee muutoksia elämäänsä siten, että se alkaa maistua rikkaamalta ja täydemmältä, elämä on elämisen arvoista. Siksi ei kannata tyytyä pelkkään selviytymiseen tai pelkkään oireiden poistumiseen. Siksi kannattaa hakea apua ja päästä peilaamaan ajatuksiaan ammattilaisen kanssa.
Nettiterapia on edullinen ja oivallinen tapa keskustella ammattilaisen kanssa helposti, omalta kotisohvaltaan käsin. Nettiterapiassa toteutuvat samat elementit kuin vastaanotolle mennessäkin – ammattilainen on käytössäsi sovittuna aikana oman asiantuntemuksensa ja viitekehyksensä mukaisesti, ja nettipuhelu mahdollistaa näkemisen reaaliajassa. Matkan vaiva ja aika jää pois. Vaikeista asioista puhuminen, selviytyminen, uusien näkökulmien löytyminen ja jopa posttraumaattinen kasvu on mahdollista myös netin välityksellä.
Tämän artikkelin kirjoitti vaativan erityistason psykoterapeutti Helena Vuoriheimo. 
Therapion.com FI – www.therapion.com/fi  

Tavoitteet ja sisäinen kriitikko

tavoite

Ehkä sinullekin on tuttua pettymyksen tunne, kun et taaskaan ole saavuttanut jotain itsellesi asettamaasi tavoitetta? Näitä voivat esimerkiksi olla pitää itsestään parempaa huolta liikuntatottumuksia tai ruokavaliota muuttamalla tai saavuttamalla parempia opiskelutuloksia tai olemalla ahkerampi jossain asioissa. Vain elämäntilanteemme ja mielikuvituksemme on rajana itselle asetettuihin vaatimuksiin.

Pahin kriitikkomme usein pitää majaansa meissä itsessämme. Haluaisimme olla jotain enemmän ja jotain parempaa kuin olemme. Sisäinen kriitikkomme jupisee korvaamme, että taas meni pieleen, tuo olisi pitänyt tehdä paremmin, miksi et taaskaan kyennyt… Itsearvostuksemme ja omanarvontuntomme painuu pohjamutiin.

Mikä tällaisen sisäisen kriitikon tarve ja halu sitten on? Hukuttaa meidät itseinhon syövereihin? Siltä se usein tuntuu. Mutta mitä, jos asettaisit kysymyksen toisin? Jos kysytkin, mikä hyvä tarkoitus tällä sisäisellä kriitikolla oikein on, voisiko tämä kysymys tuoda uutta näkökulmaa ja parempaa omanarvontuntoa? En tiedä, mikä sinun sisäisen kriitikkosi hyvä tarkoitus voisi olla. Terapiatyössäni olen usein huomannut, että se voi olla esimerkiksi tulla hyväksytyksi muiden silmissä, elää itselle tärkeiden arvojen mukaisesti, esim. terveys tai toisten auttaminen, oman turvallisuudentunteen parantaminen tai oman riippumattomuutensa turvaaminen jne.

Oman sisäisen kriitikon hyvän tarkoituksen löytäminen ei ole helppoa. Usein silloin, kun sisäinen kriitikkomme saa meidät uppoamaan itseinhon syövereihin, emme ikään kuin näe metsää puilta. Kuulemme vain sen vaatimuksen tehdä enemmän ja paremmin ja sen lisäksi tulkitsemme virheellisesti toisten vaatimuksia itseämme kohtaan. Jos onnistumme nousemaan puiden yläpuolelle ja katsomaan koko metsää, näemme paremmin. Silloin sisäisen kriitikon syytös, että taaskin jäi tietokoneen ääreen lenkin sijasta, saattaa näyttäytyä toisenlaisessa valossa. Näkeekin, että tavoitteena onkin ollut saada levätä ja että se tarve oli tärkeäpi kuin lenkki. Tai näkeekin, että oikeasti itselle parempi olisi ollut lähteä sinne lenkille, että terveys kohenisi.

Kun nousemme metsän yläpuolelle ja näemme sisäisen kriitikkomme todelliset hyvät tarkoitukset, voimme tehdä itselle edullisempia valintoja todellisten tarpeidemme pohjalta. Voimme alkaa siistiä kriitikkomme puhetta ja alkaa kuulla sen hyvä tarkoitus meidän hyväksemme. Sisäisestä kriitikosta voikin kehkeytyä hyvä kannustaja, joka kauniimmin sanakääntein voi muistuttaa meitä todellisista tarpeistamme ja tavoitteistamme.

Miten tällainen sisäinen kriitikko sitten kesytetään hyväksi kannustajaksi? Miten konkreettisesti voi nähdä metsän puilta? Monelle tavoitteiden ja tarkoituksen kirjaaminen ihan paperille näkyvään muotoon voi jo auttaa, unohtamatta osatavoitteita ja keinoja. Onko tavoitteesi esimerkiksi tupakoinnin lopettaminen? Ja taas, kun hermo palaa, kessukin palaa suunpielessä, ja sisäinen kriitikko on valmiina syytöksiin. Tämä onkin vaikea pala. On helppo sanoa, että sisäisen kriitikon hyvä tarkoitus on todennäköisesti parantaa ja ylläpitää terveyttä. Mutta nopea tarpeentyydytys vaati tupakan, ja selityksenä oli, että rauhoittuu helpommin ja nopeammin. Onko siis tavoite väärä terveyden ylläpidossa? Tässä tapauksessa tavoite saattaa olla liian suuri ja liian kaukainen. Kun osatavoitteeksi otetaan rauhoittuminen, voidaan löytää itselle hyödyllisempiä rauhoittumisen keinoja, jotka myös tukevat kokonaistavoitetta terveydestä. Mitä ne juuri itselle sopivat keinot voisivat olla? Esimerkiksi tietoisuustaidot voivat auttaa rauhoittumisessa: tupakan sijaan kiinnitänkin huomioni hengitykseen ja hengitän juuri siihen pahaan oloon, joka tuntuu kehossa. Hengitän juuri omaan tahtiin ja huomaan, miten hengitys kulkee sisään aina sinne asti, missä paha olo tuntuu, ja miten hengitys kulkee ulos. Hengitän sisään ja miltä se tuntuu nenässä, nielussa, rintakehässä… Hengitän ulos ja huomaan, miltä se tuntuu kehossa… Ja taas uudestaan ja uudestaan, kunnes levollisuus alkaa palata kehooni. Tai kirjoitan pahan olon ulos paperille ja revin ja poltan paperin. Näin ehkä opin jotain itsestäni ja tavoistani reagoida ja suhtautua asioihin. Tupakka alkaa käydä tarpeettomaksi eikä enää palvele tarpeitani.

Joskus sisäinen kriitikko voi olla niin vahva, että omin avuin sen kanssa ystävystyminen ja sen muuttuminen hyväksi kannustajaksi voi vaatia ulkopuolista apua. Joskus ystävät voivat olla tässä apuna, joskus esimerkiksi nettiterapia voi olla aluksi hyväksyvänä kannustajana auttamassa itselle hyödyllisempien ajattelu- ja toimintatapojen omaksumisessa.

Tämän artikkelin kirjoitti vaativan erityistason psykoterapeutti Helena Vuoriheimo. 

Therapion.com FI – www.therapion.com/fi  

Arkipäivän jaksamisesta

Tässä artikkelissa pohditaan arkipäivän jaksamista, hyvinvoinnin käsitettä, syrjaytymistä sekä oman elämän integriteettiä. 

Kirjoittaja on psykologi, uravalmentaja Timo Kojonen.

Therapion.com FI – www.therapion.com/fi

Suurin osa ihmisen elämästä kuluu edelleen arkipäivässä. Antiikissa tehty sopimus viikon jakamisesta työhön ja lepoon pitää vieläkin kutinsa vaikka teknologia on edistynyt huimasti. Luvattua elämän helpottumista ei ole kuulunut eikä näkynyt. On tietysti totta, että enää ei tarvitse kantaa vettä kilometrikaupalla tai lähteä veriseen mammuttijahtiin. Mutta yhtälailla jatkuu elämän vaikeuden kokemus kuten ennen.
Vaikka sanonta ”business is war” on sinänsä ontto, että ketään ei suoranaisesti tapeta ainakaan lainmukaisissa töissä, menehtyy valitettavan moni kanssaihminen työelämän tantereella saappaat enemmän tai vähemmän jalassa. Moni on kaatunut sydänkohtaukseen, vatsalaukun syöpään tai muuhun stressiperäiseen sairauteen.

Nämä ennenaikaiset poismenot ovat eräänlainen nykyaikaisen elämän mukanaan tuoma ”collateral damage”; hinta joka maksetaan yhteiskunnan kehityksestä. Nykyaika kantaa työperäistä stressiä mukanaan tulevaisuutta kohti. Eikä paljon paremmin mene niillä, joita työelämä ei kutsu mukaansa syystä tai toisesta. Hyvinvointi ei lisäänny vaikka ihmiskunnan tieto ja paikka paikoin jopa rikkaus kasvaa. Sensijaan syrjäytyminen kasvaa kyllä. On jotenkin nurinkurista se, että elämän laatu ei tunnu nousevan oli sitten mukana yhteiskunnan toiminnoissa tai niiden ulkopuolella. Miká neuvoksi?

1. Hyvinvoinnista

Presidentti Niinistön Hyvän arkipäivän kampanja on saanut varsin paljon kritiikkiä osakseen. Itse kuulun niihin ihmisiin, joiden mielestä kampanjassa on mieltä. Kun vanhasta terveestä maalaisjärjestä ei ole juuri mitään jäljellä, on syytä muotoilla toimiva työhypoteesi siitä, mitä voisi olla toimiva urbaani logiikka. Arkipäivä on oikea paikka aloittaa elämän laadun parantaminen. On tietysti uskottavaa se, että kaikkia ongelmia ei tälläinen yleispätevä kampanja paranna. Moni kampanjassa ehdotetuista arkipäivän neuvoista on kevyttä kalustoa, kun puhutaan vaikeista elämäntilanteista. Jos sallitaan, ottaisin vertailukohdaksi lääketieteteen. Jos tappava sairaus, kuten syöpä, on edennyt pitkälle, turha siinä alkaa saarnata terveellisestä ruokavaliosta. Mutta toisaalta, jos on ajoissa liikkeellä kuten nuorten kanssa, ja jos pohtii koko kansakunnan hyvinvointia mikä kaiketi on presidentin toimenkuva, muutamat jopa yksinkertaiset ideat ja toimintatavat elämän laadun parantamisesi voivat kantaa mahtavasti hedelmää pitkällä aikavälillä.

2. Syrjäytymisestä

Minusta syrjäytymisen keskeinen ongelma on siinä, että kukaan ei tiedä vastausta siihen, että minne nykyaikainen yhteiskunta voisi ohjata sen kaikista suurimman osansa: varsin keskilahjaiset kansalaisensa, joihin tämänkin artikkelin kirjoittaja kuuluu. En ole tähän päivään asti huomannut, että viranomaisilla olisi ehdottaa ratkaisuksi tuon taivaallista miká toimisi. Aina välillä väläytellään ideoita, että opiskele alaa X tai Y, tai harrasta urheilua tai kulttuuria, yms samanlaista. Vanhaan aikaan kaikille oli näkyvissä edes jokn tarkoitus: miehille sotaväki ja naisille lastenteko. Nykyään ei ole edes sitä. Samanaikaisesti kuitenkin pidetään yllä mielikuvaa siitä, että poliitikot mukamas tietäisivät mitä tulevaisuus pitää sisällään. Väärä olettamus. Kannatan itse sellaista ajatusta, että ei kannata odottaa yhteiskunnalta oikeastaan paljon mitään. Poislukien Suomessa varsin hyvä ja varmasti edullinen koulutustarjonta.

3. Integriteetistä

Vahva integriteetti ei välttämättä tarkoita oman elämän yksinkertaistamista tai sitoutumisesta johonkin leiriin, vaan sitä, että pyrkii kaikessa mitä tekee toteuttamaan itseään elävänä olentona koko sielunsa ja ruumiinsa sallimin mahdollisuuksin. Joka ottaa tämänkaltaisen itsensä toteuttamisen elämäntavakseen, saattaa saada nopeasti egoistin leiman. Toisaalta, kuten joku viisas on sanonut: ”Ei kannata yrittää olla mitään tai kukaan muu kuin olet, koska kaikki muut paikat on jo otettu.” Suomessa on perinteisesti valtava sosiaalinen paine siihen, että kaikki olisivat kuten pitääkin: samanlaisia. Nyt kun globalisaatio on hiipinyt Suomeenkin ei voi enää olla havahtumatta siihen, että voi hyvä tavaton, kaikki eivät sittenkään taida olla aivan samanlaisia. Tästä seuraa monenlaista käytännöllistä ja idealististakin ihmettelyä. Mutta ällistyttävää kyllä edelläsanotusta seuraa tavattoman vähän elämän monipuolistumista. Ei jotenkin havahduta siihen, että erilaiset ihmiset täydentävät ja vahvistavat toisiaan. Ei Suomesa aidosti osata joukkuepeliá – vai osataanko?

Elinvoimaisesta ja vapauden riemua sädehtivästä Suomi-neidosta on tullut melkein satavuotiaan elämänsä aikana sinänsä rakastettava mutta perin juurin väsynyt ja hampaaton eläkeläinen, sellainen herttainen sodassa leskeksi jäänyt elämän ehtoopäiväinen, joka mieluiten viettäisi arkipäivänsä kiikustuolissa oman tuvan lämpiäisessä hämärässä. Vaan voisiko tuvan ikkunoita avata? Raottaa vakan kantta ja katsoa sen sisään? Itse en kannata Karjalan palauttamista vaan haluaisin takaisin pikemminkin enemmän karjalaisuutta: elämä on pohjimmiltaan iloinen asia, vaikeuksia tulee ja vaikeuksia menee, ja jos tulee ihan yllättäen laiva satamaan ja vieraita ihmisiä pyörii kylän laiturilla, niin eipä muuta kuin sapuskaa pöytään ja kahvia tulelle.

Tehokkaat kommunikointitekniikat

Kommunikointitekniikat ovat NLP:n parasta antia, joita ajatusten ja tavaroiden kauppaajat, kuten myyjät ja markkinoijat, johtajat, vaikuttajat, poliitikot ja puhujat käyttävät. Tämä johtuu NLP:n luojista, jotka alussa analysoivat ja mallinsivat tunnetun hahmo- ja hypnoterapeutin Milton Ericksonin työskentelyä sekä muiden huippukommunikoijien työtapoja.

NLP:n mukaan kommunikoinnin paras käytäntö ja resepti on seuraava:

a. Tunne tulostavoitteesi

b. Seuraa pääsetkö tulokseen ja havainnoi kuulijoita

c. Tiedä kuinka saavuta tavoitteen

Viestinnässä tärkeintä ei ole se, mitä yrität sanoa ja millä sanoilla, vaan miten kuulijat reagoivat. Tiivistetysti sanottuna jos haluat saada ihmiset toimimaan haluamallasi tavalla, sinulla on oltava seuraavia taitoja:
a. Opi tietämään mitä heidän mielessään liikkuu

b. Muuta heidän uskomuksiaan ja ajatustapojaan

c. Luo itsestäsi mielikuva johon he reagoivat myönteisesti

d. Saa heidät ihastumaan siihen mitä tarjoat

Vaikutustaitoja on monia. Opi lukemaan kuulijan tai asiakkaan eleitä ja kehonkieltä niin että opit tietämään miten hän suhtautuu, ajattelee ja tuntee. Suomen vähäeleisessä kulttuurissa tämä onkin vaativa taito. Opi olemaan luotettava, vakuuttava ja vaikuttamaan alitajuisesti, koska suurin osa kommunikoinnista on sanatonta ja alitajuista. Vaikuttava viestintä on suurimmaksi osaksi äänenkäyttöä ja kehonkieltä, sanoilla on pienempi osa vaikutuksessa. Tarkempi eleiden ja kehonkielen havannointikyky auttaa tunnistamaan vastaanottajan mielen tiloja ja reaktioita.

NLP-koulutuksessa käsitellään paljon näitä kommunikoititaitoja, joita tässä käsiteltiin vain pinnallisesti menemättä alitajuiseen vaikuttamiseen yms. tekniikoihin. Hyvät kommunikoijat ja vaikuttajat toimivat näin luonnostaan. Muille voidaan opettaa näitä tekniikoita, joita tarjotaan yrityksille etenkin myynti- ja markkinointihenkilöstön koulutukseen.

Hyvä että viestit menevät tehokkaasti perille, mutta samalla herää kysymys, missä menee vaikuttamisen ja manipuloinnin raja ja kuka sen vetää? Pitäisikö ihmisten olla laajemmin valveutuneita näistä vaikutuskeinoista niin, että osaavat vastustaa kyseenalaista manipulointia? Jokapäiväisessä elämässä tällaista vaikuttamista esiintyy paljon. Esimerkiksi median mainokset tarjoavat mielikuvia ja toistavat viestejä, joiden seurauksena vaikutuksille alttiit henkilöt ostavat tavaraa tai palveluja alitajunnan ohjaamana. Toisaalta he voivat ”terveellä järjellä” vastustaa houkutusta, mutta alitajuinen mieli vie usein voiton. Kyseessähän on mielen ja aivojen ”käyttöohjeet” ja tietotaito, jota voi vapaasti käyttää tai olla käyttämättä. Nykyään tätä tietotaitoa ei käytetä pelkästään ja keskitetysti poliittisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin, vaan netin ansiosta kaikki voivat halutessaan tietää ja hallita NLP-tekniikoita.

NLP-tekniikoista on paljon tietoa saatavilla itsensä kehittäjille ja omaan apuun luottaville, mutta pelkkä tieto ei riitä, omakohtainen kokemuksellinen harjoittelu ja soveltaminen on se tie, joka tuloksiin vie. Nämä tekniikat eivät ole enää NLP-koulutuksen salaista tietoa, vaan niitä voi oppia netistä kuka tahansa.

Tämän artikkelin kirjoitti Jukka Rantanen, fil.lis. laillistettu psykologi (Helsingin yliopisto)  Verkkoterapiassa ja valmennuksessa hän yhdistää useita terapiamuotoja ja valmennusmenetelmiä, joista yhdestä (NLP) kerrotaan tässä artikkelissa. Lue lisää Therapion.com -saitilta – www.therapion.com/fi

Psykologi netissä: Tavoitteellinen toiminta ja itsensä motivointi

Tämän artikkelin kirjoitti Jukka Rantanen, fil.lis. laillistettu psykologi (Helsingin yliopisto)  Verkkoterapiassa ja valmennuksessa hän yhdistää useita terapiamuotoja ja valmennusmenetelmiä, joista yhdestä (NLP) kerrotaan tässä artikkelissa. Lue lisää Therapion.com -saitilta – www.therapion.com/fi

NLP-tekniikat sopivat hyvin tavoitteelliseen itsensä kehittämiseen ja elämän valmennukseen, jossa nykytilanteesta halutaan päästä tavoitetilaan. NLP tarjoaa parhaat tekniikat tähän ja auttaa myös motivoinnissa, ellei henkilö ole motivoitunut itse tai häneltä puuttuu itsekuria tai hän mieluummin keksii verukkeita, kuten ei ole aikaa, asiaa pitää ensin tutkia ja kokeilla, teen jokus myöhemmin mieluummin kuin heti jne. Viisaat ovat todenneet, että ellei henkilöllä ole päämääriä ja tavoitteita, eikä hän ota edes pieniä askselia eteenpäin, hän ei saa mitään muutosta aikaan, vaan vanhat huonot ja toimimattomat tavat säilyvät.

Hyvin määritellyt tulostavoitteet ovat toiminnan lähtökohta. On opittava tunnistamaan ja määrittelemään selkeät, positiiviset ja käytännölliset tavoitteet, jotka auttavat ymmärtämään mitä pitää tehdä. Tavoitteet sisäistetää ja elävöitetään submodaliteettien kautta. Tunnettu tekniikka on yhdistyä mielikuvaan eli astua mielikuvan sisään ja kokea eri aistein tulostavoite ikäänkuin se olisi jo toteutunut.

Motivoituminen on monille ongelma, ja itse-motivointi on parempi kuin ulkoinen kannustus. NLP:n itse-motivointitekniikoiden periaate on yksinkertaisesti yhdistyminen. Siis astu sisään voimaantuneeseen tilaan ja koe elävästi miltä tuntuu kun pääset tulostavoitteeseen. Tämä tila ankkuroidaan sitten tehtävään, josta halutaan suoriutua.

NLP:ssa määrätty strategian eli toimintamallin rakenne tekee siitä toimivan; esimerkkinä seuraava motivointistrategia:
1. Sano itsellesi positiivisella, myönteisellä äänellä, kehu itseäsi: ”Olen erinomainen kun (tulostavoitteen tai tehtävän nimi) on tehty.”
2. Näe että tavoite tai tehtävä on jo saavutettu ja seuraavaksi
3. Tunne hyvää oloa mielikuvasta ja sanoista.
Tämä on toimiva rakenne, sisältö voi olla mitä vain, pieniä tai laajoja tehtäviä ja tavoitteita.

5. Tehokkaat kommunikointitekniikat

Kommunikointitekniikat ovat NLP:n parasta antia, joita ajatusten ja tavaroiden kauppaajat, kuten myyjät ja markkinoijat, johtajat, vaikuttajat, poliitikot ja puhujat käyttävät. Tämä johtuu NLP:n luojista, jotka alussa analysoivat ja mallinsivat tunnetun hahmo- ja hypnoterapeutin Milton Ericksonin työskentelyä sekä muiden huippu kommunikoijien työtapoja.

NLP:n mukaan kommunikoinnin paras käytäntö ja resepti on seuraava:
a. Tunne tulostavoitteesi
b. Seuraa pääsetkö tulokseen ja havainnoi kuulijoita
c. Tiedä kuinka saavuta tavoitteen

Viestinnässä tärkeintä ei ole se, mitä yrität sanoa ja millä sanoilla, vaan miten kuulijat reagoivat. Tiivistetysti sanottuna jos haluat saada ihmiset toimimaan haluamallasi tavalla, sinulla on oltava seuraavia taitoja:
a. Opi tietämään mitä heidän mielessään liikkuu
b. Muuta heidän uskomuksiaan ja ajatustapojaan
c. Luo itsestäsi mielikuva johon he reagoivat myönteisesti
d. Saa heidät ihastumaan siihen mitä tarjoat

Vaikutustaitoja on monia. Opi lukemaan kuulijan tai asiakkaan eleitä ja kehonkieltä niin että opit tietämään miten hän suhtautuu, ajattelee ja tuntee. Suomen vähäeleisessä kulttuurissa tämä onkin vaativa taito. Opi olemaan luotettava, vakuuttava ja vaikuttamaan alitajuisesti, koska suurin osa kommunikoinnista on sanatonta ja alitajuista. Vaikuttava viestintä on suurimmaksi osaksi äänenkäyttöä ja kehonkieltä, sanoilla on pienempi osa vaikutuksessa. Tarkempi eleiden ja kehonkielen havannointikyky auttaa tunnistamaan vastaanottajan mielen tiloja ja reaktioita.

NLP-koulutuksessa käsitellään paljon näitä kommunikoititaitoja, joita tässä käsiteltiin vain pinnallisesti menemättä alitajuiseen vaikuttamiseen yms. tekniikoihin. Hyvät kommunikoijat ja vaikuttajat toimivat näin luonnostaan. Muille voidaan opettaa näitä tekniikoita, joita tarjotaan yrityksille etenkin myynti- ja markkinointihenkilöstön koulutukseen.

Hyvä että viestit menevät tehokkaasti perille, mutta samalla herää kysymys, missä menee vaikuttamisen ja manipuloinnin raja ja kuka sen vetää? Pitäisikö ihmisten olla laajemmin valveutuneita näistä vaikutuskeinoista niin, että osaavat vastustaa kyseenalaista manipulointia? Jokapäiväisessä elämässä tällaista vaikuttamista esiintyy paljon. Esimerkiksi median mainokset tarjoavat mielikuvia ja toistavat viestejä, joiden seurauksena vaikutuksille alttiit henkilöt ostavat tavaraa tai palveluja alitajunnan ohjaamana. Toisaalta he voivat ”terveellä järjellä” vastustaa houkutusta, mutta alitajuinen mieli vie usein voiton. Kyseessähän on mielen ja aivojen ”käyttöohjeet” ja tietotaito, jota voi vapaasti käyttää tai olla käyttämättä. Nykyään tätä tietotaitoa ei käytetä pelkästään ja keskitetysti poliittisiin tai kaupallisiin tarkoituksiin, vaan netin ansiosta kaikki voivat halutessaan tietää ja hallita NLP-tekniikoita.

NLP-tekniikoista on paljon tietoa saatavilla itsensä kehittäjille ja omaan apuun luottaville, mutta pelkkä tieto ei riitä, omakohtainen kokemuksellinen harjoittelu ja soveltaminen on se tie, joka tuloksiin vie. Nämä tekniikat eivät ole enää NLP-koulutuksen salaista tietoa, vaan niitä voi oppia netistä kuka tahansa.